Ompa ollu piiiitkä päivä! Kiitos parin tunnin päikkäreiden, en tietenkää oo lähelläkään uni-aikaa! Aamulla lähdin pitkin hampain, mutta Mr.S kehoituksesta, kouluun huolimatta siitä että eilinen päivä meni täydellisen (anteeks nyt vaan ) vituksen parissa. Meillä on koulussa siis jokaisesta kurssista ryhmätyö... Joka viikolle... Ja tässä kurssissa selling and sales meillä on ryhmä suomalaisten poikien kanssa. Ja meidän ryhmädynamiikka ei toimi, ei missään muotoa. Tehtävän deadline oli tänää, ja mä en ollu osannu tehdä mitään siihen, enkä saanu ryhmältä minkään näköstä apua... No, yks pojista on sentää edes jotenki orientoitunu koulunkäyntiin ja täytyy kyl antaa pisteitä jk:lle. Olin siis eilen jo päättäny että ilmotan opettajalle jättäväni kurssin kesken, koska ryhmää ei saa vaihtaa, enkä opi mitään jne jne... Huoh. Mr.S kuitenki viisaana miehenä sanoi, että mun kannattais mennä kouluun ja selvittämään tuo homma kasvotusten opettajan kanssa. Tunnilla kävi ilmi että kaikista ennustuksista huolimatta nää pojat oli saanu jonku näkösen työn paperille ja olivat sitten laittaneet munki nimen siihen. Tää on kyllä sellasta miesten lojaaliutta, kiitos siitä. Tunti oli kerranki ymmärrettävä ja mielenkiintonen. Ja saatiin jk:n kanssa sovittua, että me tehdään yhdessä seuraavaa tehtävää ryhmätyöhön, ja nää kaks hulttiota saa tehdä oman osuutensa niinku niitä huvittaa.
Mä siis olen edelleen osallistujana tuolla kurssilla ja paremmalla mielellä sen suhteen :)
Koulun jälkeen pikainen lounas (leipä ja cocacola zeroo) ja sit porhallin salille. Ja huhhu mikä käsi treeni, pelottaa huomiset lihaskivut! :D
Treenin jälkeen asetuinki mukavasti sänkyyn muka kattomaan ruutu.fi tarjontaa... No nukkumattiahan siellä tarjottiin, kahen tunnin jakso. Great. Mä olen siis pohjimmiltani päiväunien suuri kannattaja ja suurkäyttäjä, mutta kun loppu illan suunnitelmat rajottuu hollannin tv:n seuraamiseen, olis unitarpeen täyttäminen kannattanu jättää iltaan. Klo on siis 1.47 ja mua ei väsytä yhtään.
Päiväunet aiheutti tänään myös sen, että kirjaimellisesti nukuin onneni ohi... Missasin joka päiväisen skype puhelun Mr.S kanssa :( Mies kun oli viettämässä iltaa mun wingduden kanssa (miehen jonka ansiosta mä löysin elämäni miehen), niin myös ilta skype jäis vahvalla todennäköisyydellä väliin. Mutta eipäs jäänykkään <3 herra soitti hetki sit ja sanoi menevänsä nukkumaan pitkän päivän päätteeks. Nyt mä voisin ainaki hyvin mielin kans kokeilla samaa... Tiedä sitte.
Tuo mun sänky on niin luonnottoman pieni, että mä voisin ihan perjaatteesta yrittää kieltää lailla alle 120cm sänkyjen valmistuksen. Älytöntä. Jos et ite tipu, niin tyyny vähintään.... Tai peitto... Joka kerta ku kääntyy, niin kääntyy sydänki samalla ku saa pelätä että löytää ittensä lattialta. Toistaseks oon vielä pysyny maanpinnan yläpuolella. Ja nyt voidaanki sit kaikki koputtaa puuta yhtäaikaa!
Jos nyt kuitenki yrittäis vaikuttaa alitajuisesti tohon väsymys asteeseen pesemällä hampaat ja vaihtamalla yövaatteet päälle.... Ai nii, mulla on ollu univaatteet päällä jo 17 lähtien :D noniin, jaarittelu sikseen! Öitä perheelle ja Mathiakselle <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti