keskiviikko 29. elokuuta 2012

Vihdoinkin!


Huh mikä päivä! Aamulla kun ruvettiin selvittelemään koulun avun anto mahdollisuuksia asunnottomuuteen, niin iski Hollannin kulttuuri rystysensä nasevasti kohti nenänvartta. Kukaan ei tiedä mitään, eikä ketään oikeestaan edes kiinnosta. Niin simppeli ja itsestäänselvyytenä pidetty homma kun toimivat nettisivut ovat täällä aika kaukaista unelmaa. 30minuutin selvittelyjen ja useamman turhan puhelun jälkeen muhun iski täysi turhautuneisuus ja ajattelin jo ehdottaa veljelle vinttikomeron vuokraamista mulle. Kirja käteen ja pieni trippi oman pään sisään jäähdyttelemään niitä muutamaa aivosolua jotka kiehuivat jo kovaa tahtia.

  Ehdin siinä suunnilleen muutaman sivun lukasta ja saada verenpainetta laskemaan 120 kohdille kun puhelin soi ja enkelini ROGER (kyllä.. Roger) soitti ja kertoi että hänellä olisi tarjota meille tyhjää toimistotilaa asunnoksi. Osa aivosoluista halasivat toisiaan onnesta ja toinen järkevä osa rauhoitteli ystäviään.. noh noh, eipäs vielä innostuta.

  Kannatti kuitenkin vähän täristä, koska tällä hetkellä näyttää siltä että meillä on 98,9% tsäännsi päästä Janin ja Jannemieken nurkista Utrechdin vyöhykkeelle perjantaihin mennessä!! Vuokrasopimus on Jannemiekellä tarkistettavana, ja jos kaikki näyttää hyvältä lähetän isoilla kirjaimilla Roksulle viestin että ”Yes, we take the flat” 
  Asunto on noin 50 neliön kokoinen toimistohuone, jossa pieni keittiö, suihku ja erillinen wc. Kokolattiamatto ja huonekalut saatiin kans kaupanpäälle. Saadaan siis iha ok asunto noin 10min bussimatkan päästä keskustasta 1100€ kuukausihintaan. Pikkasen tihkasee, mutta tuo hinta oli maksettava, kun toisena vaihtoehtona oli 120€ lentoliput takasin Vaasaan. 

Utrechti stressittömin silmin




 
  Tämän asunnon löydön kunniaksi päätin lähteä viimeisillä voimilla kiertelemään Utrechtia, joka tähän asti on tullut kierrettyä vain stressin ja vitutuksen saattelemana. Ja aaah… ohan mun uus kaupunki nyt hiano!
  Kalliin vuokran takia pidättäydyin nyt ostamasta mitään, ja tällä politiikalla yritetään pärjätä niin pitkälle kun mahdollista. Jossain vaiheessa saattaa kenkä-hammasta alkaa kiristää, ja silloin apua löytyy kyllä ihan varmasti! ja juusto hampaan kolotukseen… ja karkki… ja ja ja ja <3

Löytyis jotain myös mun suosikki 1 veelle <3
Jos mietitte mitä saatte tuliaisiks...






Ja jotain koti-ikävään..
 Pakko vielä kirjoittaa tuosta niin hauskasta ilmiöstä kun bussiin/metroon/junaan juoksemisesta. Vaasassa sen ymmärtää kun bussi keskustasta Gerbyyseen kulkee kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta täällä!! Kaikkia edellä mainittuja kuljetusvempeleitä menee 10 minuutin välein kaupungin joka sopukkaan ja silti.... silti on pakko juosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti